Toimintatapaa voi hyvällä syyllä kutsua jakamismaataloudeksi.

Toiminnan lähtökohdat

Kiteytettynä jakamismaatalous tarkoittaa toimintaa, jossa:

• Tuotot jaetaan
• Kulut jaetaan
• Työt jaetaan
• Riskit jaetaan

Yhteistyön tärkein työkalu on yhteinen tavoite. Yhteistyösopimuksella määritellään toimintatavat, joilla yhteisesti sovittuun tavoitteeseen päästään. Tavoite on myös toiminnan kehittämisen väline; jos kehitysidea tukee tavoitteen parempaa toteutusta, se hyväksytään kokeiluun.

Johtajuus vastuualueiden jakamisella

Harva toiminta etenee ilman johtajuutta. Johtajuuden tavoite on saada asiat sujumaan. Jakamismaataloudessa tämä toteutetaan vastuualueiden jakamisella.

Toiminnasta tunnistetaan ne osa-alueet, jotka tarvitsevat säännöllisiä päätöksiä. Nämä kirjataan ylös ja päätetään kenelle mikäkin alue parhaiten soveltuu.

Vastuualueen johtaminen ei tarvitse tarkoittaa itsevaltiutta, olennaista on se, että asiat hoituvat kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Vastuuhenkilö huolehtii asian ratkaisemiseen tarvittavista neuvotteluista sekä näin syntyneen päätöksen toimeenpanosta.

Tavoitteiden seuranta

Säännöllinen toiminnan ja tavoitteiden seuraaminen on yrityselämässä itsestään selvyys, miksi näin ei kannattaisi toimia myös maataloudessa?

Tavoitteen määrittelyn kautta myös yhteistyöryhmän kannattaa ottaa asenne toimintaan: säännölliset kokoukset ehkäisevät ongelmien kasautumisen ja toiminnan vertaaminen tavoitteeseen pitää päämäärän mielessä.

Kaikki kirjallisesti

Sopimuksen laatiminen kirjallisena ei missään tapauksessa ole epäluottamuslause muita kumppaneita kohtaan. Pikemminkin se on lupaus siitä, että minä uskallan luvata oman osuuteni hoituvan.

Paperille kirjoitettu sopimus toimii myös yhteisen muistin jatkeena, miesmuisti kun on tunnetusti lyhyt.